| KUKA ON YEANNA?!
Länsi-Suomen flikkoi ollaan, tarkemmin Satakuntalaista ja elämää takana parinkymmen vuoden verran. Elän avoliitossa ja perheeseen kuuluu kaksi kissaneitiä. Avopuolisoni on tuleva sähköalan insinööri. Itse opiskelen terveysalalla sairaanhoitajaksi. Olen aiemmalta koulutukseltani vanhustyön lähihoitaja. Harrastan lukemista, joogaa, tekstiili käsitöitä, kissojen hoito/huolenpito, kaverit, musiikki, askartelu ja nörtteily. Elämä pistää välillä miettimään, mitä on oikeasti tehnyt ja mitä tuleva tuo tullessaan. Valitettavaahan se on, etten usko 100% kohtaloon tai tulevaisuutta ei voi ennustaa, kaikki mitä tekee nyt vaikuttaa tulevaisuuden tapahtumiin. Kuitenkin pieni toivon kipinä iskee välillä sydämeen, ehkä tästä elämästä tulee sittenkin jotain. Tulevat päivät tuo tullessaan niin aurinkoa kuin vesisadettakin. Itselleni tärkeitä ja rakkaita asioita on, ystävyys. Ystävyys merkitsee toisesta välittämistä, huolenpitoa, tukemista, turvaa, kuuntelijaa, opettavaa, kokemuksia kerryttävää ja tuiku tuttua, turvallista, rentoa ja ihanaa kaveruutta. Harvassa on ne ystävät, jotka todella ovat tätä. Mutta eihän ystäviä tarvitse olla montaa, jos yksikin täyttää kaiken sen. Kavereita voi olla monia, mutta tosi ystäviä ei ole kuin yksi.. Ehkä.. Perhe on tärkeä avain elämässäni. Sen avulla jaksaa elää pitkään. Lähin turva ja tuki, johon voi aina luottaa. Minulle perhe koostuu; äidistä, isästä, sisaresta, avopuolisosta, isovanhemmista, sedistä, tädeistä ja serkuista. Kaikkien kanssa pystyy asioista puhumaan ja varmasti heiltä saa turvan ja tuen mitä tarvitsee. Ilman heitä elämä voisi olla synkkää ja yksinäistä. Sukulainen on aina sukulainen. Ei kaikista tykkää, mutta heitä oppii sietämään. Eläimet, itselle tärkeitä on erityisesti kissat. Pienestä asti eläimiin tottuneena, on itsekin otettava lemmikki, jota saa hoitaa ja huolehtia. Eläimissä on jokin terapeuttinen vaikutus ihmismieleen. Ne ovat rakkaita. Luonto ja mökkeily. Niistä tuskin tarvitsee paljon mainita. Suomen luonto on aivan upea eri vuodenaikoina. Keväällä luonnon heräämistä on aivan ihana seurata. Tuntuu, että itsekin virkoaa pitkän synkän kauden jälkeen. Kesä!! Syksyllä väri loiste ja talvella lumen tulo (jos on tullakseen) ja pimeät illat kynttilöiden loisteessa, lukien kirjaa, syöden suklaata ja juoden lämmintä. 2008-06-09 13:51:23
| |