Toisen "sakemannin" sain aivan pienenä luovutusiässä olleena pentuna vuonna 1973. Koiran nimi oli Vote, joka sitten myöhemmin sai myös valioluokan arvon RVL:n koirakilpailuissa. Olin silloin Kolarin rv-asemalla. Perheeseemme kuului vaimo Anna-Liisa, sekä lapset Maarit ja Jukka, jotka olivat silloin vielä pieniä ja konttasivat kilpaa koiranpennun kanssa. Täällä länsirajalla olikin sitten jo paljon enempi todellisia tilanteita, joihin jälkikoiraa tarvittiin. Pääasiassa ne olivat henkilöetsintöjä.
Vote ajoi parhaimmillaan 22 tuntia vanhaa jälkeä. Jälkikoulutusta annettiin silloin hyvin useasti. Poliisille annettiin myös tarvittaessa virka-apua, kun esim. ajoneuvon kuljettaja oli jostain kumman syystä lähtenyt auton luota kävelemään metsään.
| 
